Suomenkieliset sessiot

Suomenkieliset sessiot eivät ole päällekkäin kutsuluentojen kanssa. Suomenkielisiin sessioihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Terapeuttinen vuorovaikutus, 13.9.klo 10-11.30

Kirsti-Liisa Kuusinen, PsT, kouluttajapsykoterapeutti, psykoterapian lehtori

Psykoterapian tuloksellisuustutkimuksissa on osoitettu psykoterapeutin ja potilaan välisen vuorovaikutussuhteen olevan merkittävin terapian tuloksellisuuteen vaikuttava tekijä. Psykoterapiasuhde on tutkiva yhteistyösuhde, jossa keskeistä on terapeutin ja potilaan jaettu käsitys terapian tavoitteista ja tehtävistä ja terapeutin ja potilaan välinen emotionaalinen suhde. Myös muissa hoitosuhteissa näillä tekijöillä on merkitystä.

Yhteisen käsityksen muodostaminen terapian tavoitteista on ensimmäinen ja toisaalta jatkuvasti uudelleen neuvoteltava asia. Alkuvaiheessa potilaan motivaation tutkiminen saattaa olla tärkeää ja mikäli se on ambivalentti, motivointi saattaa olla aluksi terapeutin tärkein tehtävä. Vuorovaikutuksessa potilaan kuuleminen , hänen subjektiivisen kokemuksensa validointi eli todesta ottaminen ja empaattisen ymmärtämisen välittäminen potilaalle ovat ensisijaisia. Nämä tekijät vaikuttavat potilaan kokemukseen terapiasuhteen turvallisuudesta ja  mahdollistavat oman mielen sisäisen tutkimisen.

Terapeuttisessa vuorovaikutuksessa saattaa ilmetä ongelmia, joita kutsutaan katkoksiksi. Näiden tutkiminen on välttämätöntä, jotta terapia voisi edetä. Terapeutin tehtävänä on kiinnittää huomiota katkoksiin ja tutkia yhdessä potilaan kanssa, mitä vuorovaikutuksessa on tapahtunut. Terapeutilta vaaditaan kykyä metakommunikoida vuorovaikutuseen liittyviä tekijöitä ja käyttää omia tunnekokemuksiaan hyväksi. Joskus katkosten tutkiminen voi viedä terapiaa uudella tavalla eteenpäin, se saattaa tuottaa oivalluksia potilaan varhaisissa kiintymyssuhteissa omaksumista interpersoonallisista skeemoista ja tyypillisistä vuorovaikutustavoista tai se saattaa lisätä tasavertaisen jakamisen kokemusta. Terapeutin aito läsnäolo ja oman kokemuksen jakaminen saattaa olla yksi tie potilaan uudenlaisen kohdatuksi tulon kokemukseen.

Skeematerapia, 12.9. klo 10.45-13.15 

Sari Lindeman, psykiatri, VET psykoterapeutti
Maaria Koivisto, psykiatri, YET psykoterapeutti

Skeematerapia (Schema Therapy) on yhdysvaltalaisen psykoterapeutin Jeffrey Youngin kehittämä kognitiivisen psykoterapian integratiivinen sovellutus, joka kokoaa yhtenäiseksi hoitomalliksi mm. kognitiivisen ja behavioraalisen psykoterapian sekä kiintymyssuhdeteorian piirteitä.  Skeematerapiassa työskentelyn kohteena ovat maladaptiiviset skeemat (early maladaptive schemas), jotka ovat lapsuudessa syntyneitä, laaja-alaisia ja vakiintuneita tapoja tulkita itseen ja muihin liittyviä kokemuksia vääristyneellä tavalla. Skeemojen lisäksi psykoterapeuttisen työskentelyn kohteena ovat skeemamoodit. Ne ovat voimakkaita tunnetiloja, jotka skeemojen lisäksi ilmentävät henkilön tyypillisiä selviytymisstrategioita. Skeemamoodeja ovat esimerkiksi hylätyn lapsen moodi ja rankaisevan vanhemman moodi. 

Skeematerapia on kehitetty erityisesti epävakaan ja narsistisen persoonallisuushäiriön hoitoon, ja sen tuloksellisuutta on kontrolloidusti tutkittu. Korkeatasoisessa satunnaistetussa ryhmävertailututkimuksessa skeematerapia osoittautui tulokselliseksi epävakaan persoonallisuuden eri oireulottuvuuksien hoidossa.

Skeematerapian tavoitteena on, että henkilö oppii tunnistamaan emotionaalisia tarpeitaan, luottamaan niiden luvallisuuteen sekä ilmaisemaan niitä muille sopeutumista palvelevalla tavalla. 
Skeematerapia on psykoterapeutille tasapainoilua vanhemmuuden (limited reparenting) ja empaattisen konfrontaation välillä. Hoitomallia edelleen kehittäessään Jeffrey Young on alkanut enenevästi painottaa terapiasuhteen merkitystä, affektiivisten tilojen työstämistä tässä-ja-nyt sekä kokemuksellisten työtapojen korjaavaa vaikutusta.  

Krooninen masennus,  11.9. klo 13.15-15.45

Irma Karila, PsT, kouluttajaterapeutti
Anna-Maija Kokko, PsM, psykoterapeutti (VET)

Nykyisten arvioiden mukaan noin 5% suomalaisista kärsii tällä hetkellä vakavasta masennuksesta. Joka viidennen masennus muuttuu krooniseksi. Masennus myös uusiutuu herkästi. Henkilö, joka on sairastunut yhden masennusjakson, sairastuu siihen 5 tai 6 kertaa elinaikanaan. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä aiheutuvat eläkemenot ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Huolestuttavinta on se, että keskimäärin joka päivä yksi alle 30 -vuotias jää eläkkeelle masennuksen vuoksi.

Herää kysymys, voiko tätä synkkenevää kehitysnäkymää pysäyttää? Suuri kysymys on, onko olemassa keinoja masennuksen kroonistumisen ehkäisemiseen ja sen myötä eläköitymisen kasvuvauhdin pysäyttämiseen? Kognitiivisen psykoterapian piirissä on viime vuosina pyritty useilla tahoilla löytämään ymmärrystä masennuksen kroonistumisen ja uusiutumisen psyykkisiin mekanismeihin ja kehittämään toimivia hoitomalleja pitkäaikaisten tilanteiden ehkäisyyn ja hoitamiseen.

Sessiossa esittelemme näihin tutkimuksiin, teorioihin ja hoitomalleihin pohjautuvan kroonisen masennuksen kognitiivisen mallin. Tästä mallista käsin pyrimme tuomaan kliinisen työn tekijöille mahdollisuuksia rakentaa ymmärrystä omien potilaidensa masennuksen pitkittymisen syihin, masennusta ylläpitäviin tekijöihin ja masennuksen uusimiselle altistaviin ilmiöihin.  Esittelemme lyhyesti perusajatukset tällä hetkellä lupaavimmista masennuksen kroonistumisen ehkäisyyn rakennetuista hoitomalleista. Omien potilasesimerkkiemme kautta havainnollistamme, miten näitä ideoita voi soveltaa potilastyöhön myös eri malleja integroiden, jäsentäen työskentelyä kroonisen masennuksen kognitiivisen mallin kautta. Malli toimii karttana, jonka pohjalta hoitosuunnitelmaa kunkin potilaan kohdalla voi rakentaa.

Hyväksymis- ja omistautumisterapia: keskeiset menetelmät ja prosessit, 11.9. klo 10.45-11.45

Raimo Lappalainen, Professori
Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä

Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) - Acceptance and Commitment Therapy (ACT) - lasketaan kuuluvaksi ns. kolmannen aallon psykoterapiamenetelmiin. Terapian keskeinen tavoite on psykologisen joustavuuden lisääminen. Menetelmässä on kuusi ydinprosessia: arvojen kartoitus, omistautuminen arvojen mukaiseen toimintaan, kielellisen hallinnan heikentäminen, hyväksyntä, yhteys nykyhetkeen sekä oman itsensä näkeminen tilana tai paikkana. HOT:ssa käytetään arvokeskusteluja, arvoihin liittyviä kotitehtäviä sekä erilaisia kokemuksellisia harjoituksia erityisesti hyväksynnän ja psykologisen joustavuuden lisäämiseksi. Terapiassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, että terapia saattaa olla tehotonta, jos se ainoastaan lisää asiakkaan kielellisiä selityksiä ongelman syistä ilman, että terapia johtaa muutoksiin asiakkaan toiminnassa. On myös esitetty, että hyväksymis- ja omistautumisterapiassa muutosprosessi olisi erilainen kuin perinteissä kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että hyväksyntä näyttäisi olevan hoidossa tapahtuvaa muutosta välittävä tekijä. Seminaarissa käydään läpi hyväksymis- ja omistautumisterapian keskeisiä menetelmiä ja esimerkkejä niiden sovelluksista sekä kuvataan muutosprosesseja ja hoitoja koskevia tutkimustuloksia. 

Pakkoajatusten ja –toimintojen hoito, 

11.9.  klo 11.45-13.15

Irmeli Siltakoski
Suomen Käyttäytymistieteellinen Tutkimuslaitos, Tampere

Seminaarissa käsitellään pakko-oireisten potilaiden hoitoa perinteisen kognitiivisen käyttäytymisterapian sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) hoitomenetelmin. HOT-terapian hoitomenetelmät esitellään sekä perustellaan niiden soveltuvuutta erityisesti pakko-oireisten potilaiden hoitoon. Käytännön kokemuksia edellä mainittujen hoitomenetelmien yhdistämisestä valotetaan tapausesimerkkien avulla. Perinteisissä altistusmenetelmissä asiakasta autetaan kohtaamaan pakkotoimintoja ylläpitävät ajatukset ja niiden epärealistisuus osoitetaan terapian kuluessa in vivo -altistuksessa. HOT -menetelmissä koko kielellinen toimintoja ohjaava merkitys kyseenalaistetaan. Pakkomielteet ja toiminnot ovat usein säännön ohjaamaa käyttäytymistä. HOT -terapian avulla voidaan purkaa sääntöjä esim. metaforien avulla. Asiakas saa metaforista uudenlaisen kokemuksen suhteessa ongelmakäyttäytymiseen. HOT :n hoitoon kuuluu myös kontrollista luopumista. Ahdistuksen ja tunteiden kontrollointi pakkotoimintojen avulla on asiakkaille hyvin tyypillistä. HOT tarjoaa useita menetelmiä, joiden avulla kontrollia voidaan käsitellä ja joilla sitä voidaan heikentämiseen. Arvotyöskentelyn avulla HOT :ssa on mahdollista auttaa asiakasta tarkastelemaan laajemmin elämäänsä, millaista elämää hän haluaa elää ja miten oireet ovat estäneet häntä elämästä omien arvojensa mukaisesti.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykologiset hoitomenetelmät, 12.9. klo 13.15-14.15

Lauri Parkkinen
Suomen käyttäytymistieteellinen tutkimuslaitos, Tampere

Kaksisuuntainen mielialahäiriö erotetaan diagnostisesti muista mielialahäiriöistä maanisten, sekamuotoisten jaksojen ja hypomaanisten jaksojen esiintymisen perusteella. Häiriön elinikäinen prevalenssi on tutkimuksista riippuen vähintään 1,2 %. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja ja lisää selvästi itsemurhariskiä. Vaikeahoitoisen häiriön psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset haittavaikutukset ovat merkittäviä. Häiriöllä on vahva geneettinen ja biologinen tausta, mutta se ei kuitenkaan vähennä psykologisten hoitomenetelmien tarpeellisuutta farmakologisten hoitojen rinnalla. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykologisessa hoidossa tuetaan elämäntapamuutoksia ja opetellaan itsehavainnointia sekä itsehallintaa. Myös komorbideihin ongelmiin voidaan menestyksellisesti vaikuttaa psykologisilla hoitomenetelmillä. Komorbidit ongelmat ja häiriöön usein liittyvä kognitiivinen haavoittuvuus voivat olla merkittävässäkin roolissa sekä maanisten että depressiivisten episodien laukaisijana ja muutoinkin osana kaksisuuntaisen mielialahäiriön luonnollista kulkua. Tutkimustietoja psykologisten hoitomenetelmien tehosta on alkanut tulla vasta viimeisten seitsemän vuoden aikana. Kun psykososiaalinen interventio yhdistetään asianmukaiseen farmakologiseen hoitoon, voidaan vähentää relapseja, sairaalahoidon tarvetta, sekä depressio- ja maniaepisodien määrää, että niiden intensiteettiä, lisätä oireetonta aikaa, parantaa sosiaalisia taitoja ja yleistä toimintakykyä sekä elämänlaatua. Valitettavasti tutkimusnäytön mukaiset hoitokäytännöt eivät j ole vielä kovin laajalti siirtyneet kliiniseen käytäntöön. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa voidaan erottaa viisi keskeistä toisiaan täydentävää näkökulmaa: 1. biologinen malli, 2. yleinen psykoedukaatio- ja oireenhallintastrategia, 3. interpersoonallinen näkökulma ja sosiaalisen rytmin häiriintyminen episodien laukaisijana, 4. perhekeskeiset hoitostrategiat ja 5. kognitiivinen käyttäytymisterapia. Empiiristä näyttöä eri psykologisten hoitomenetelmien valinnasta eri tilanteissa ei vielä ole. Tämän hetkisen tutkimusnäytön valossa psykologisten hoitomuotojen keskeisiä elementtejä ovat mm. psykoedukaatio, lääkehoitomyöntyvyyden parantaminen, mielialaseuranta (itsehavainnot), esioireiden ja varomerkkien tunnistaminen ja elämäntyylin ja sosiaalisten rutiinien tasapainottaminen. Psykologisia hoitomenetelmiä voidaan toteuttaa menestyksellisesti niin yksilöiden kuin ryhmienkin kanssa. 

Dialektinen käyttäytymisterapia: kokemuksia terapiamallin soveltamisesta Jorvin sairaalassa, 

12.9. klo 14.15-15.45

Teemu Ryhänen,
Jorvin sairaala, Espoo

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on psykologian professori Marsha Linehanin ja hänen työryhmänsä kehittämä psykoterapiamenetelmä itsetuhoisten, tunnereaktioiltaan epävakaiden potilaiden hoitoon. Se on osoittautunut tulokselliseksi hoitomenetelmäksi sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa tehdyissä tieteellisissä tutkimuksissa. Terapiamalli rakentuu yksilöpsykoterapiasta, potilaille annettavasta puhelintuesta, taito-valmennuksesta ja terapeuttien viikoittaisista tapaamisista (työryhmäkonsultaatio). Potilaiden hoito kestää yleensä 1 - 2 vuotta. DKT:tä on toteutettu Jorvin sairaalassa Espoossa vuodesta 2006 lähtien. Tähän mennessä on osoittautunut, että hankkeeseen osallistuneiden tunne-reaktioiltaan epävakaiden hoidon kokonaiskustannukset ovat laskeneet dramaattisesti. Seminaarissa käydään läpi Jorvin sairaalan DKT -hankkeen kokemuksia sekä tuloksia. Lisäksi tarkastellaan DKT :n perusteita ja sen erityiskysymyksiä.